Voiko pullasta poimia pelkät rusinat syömättä lopulta pullaa?

Hitlerin Taisteluni -kirjan molemmat osat löytyvät kirjahyllystäni valokopionippuna. Lainasin kirjat aikoinaan kirjastosta ja kopioin ne. Arvelin, että kirjaa ei tulevaisuudessa ehkä saa enää käsiinsä. Harvinaisia ne jo ovatkin, vaikka joskus näkee divareiden niitä yhä kaupittelevan. Internetistä onneksi löytyy kirjan ensimmäinen osa, mutta ei valitettavasti toista osaa.

Kun joskus kauan sitten lueskelin Taisteluni-kirjaa, en ikimaailmassa olisi voinut kuvitella, että nimenomaan kirjassa esitetyt rotunäkemykset ovat kuumaa tavaraa joskus tulevaisuudessa. Ajattelin, että jokin poliittinen liike voi ehkä lainata kirjasta joitakin ideoita, mutta ei rotunäkemyksiä. Niiden esille nostaminen tuntui täysin mahdottomalta kaikkien historiallisten tapahtumien valossa.

Olen lukenut Taisteluni-kirjan vuosien varrella pari kertaa läpi ja sen lisäksi joitakin kohtia siitä useamminkin. Tunnen siis pääpiirteittäin ne ideat, joita Hitler esitteli kirjassaan.

Kuin luin ensimmäisen kerran Mikko Ellilän kirjoitusta “Yhteiskunta koostuu ihmisistä”, huomasin heti siinä jotain tuttua – Taisteluni -kirjasta tuttua. Ellilähän kirjoittaa, että “jokainen yhteiskunta ja kulttuuri on tietynlaisten ihmisten tuottama ja ylläpitämä”. Tämän jälkeen hän esittelee kuvien kanssa erilaisten ihmisten tuottamia yhteiskuntia. Hän kirjoittaa, että “eurooppalainen kulttuuri ja moderni länsimainen yhteiskunta on valkoisten ihmisten tuottama”. Kuvituksena on Michelangelon David -veistos sekä edustusluokan musta Merdces-Benz henkilöauto.

Ellilä mainitsee myös, että “eurooppalaiselle ajattelutavalle tunnusomaista on rationalismi ja individualismi ja näistä väistämättä seuraava yksityisen omistusoikeuden ja vapaan markkinatalouden kannattaminen”, mistä syystä teollinen vallankumous tapahtui Euroopassa eikä Aasiassa. Afrikkaa tai muita maanosia Ellilä ei edes mainitse vaihtoehtoina. Aasialaisista Ellilä kirjoittaa: “Aasialaisille tyypillinen kollektivistinen, autoritaarinen ajattelutapa kuitenkin johti stagnaatioon, jonka vuoksi mm. Amerikan ja Afrikan valloittivat eurooppalaiset, eivät japanilaiset tai kiinalaiset.” Sen, mitä Ellilä afrikkalaisista kirjoittaa, ilmeisesti useimmat tietävät, joten sitä ei tarvinne kerrata.

Ellilän kirjoituksen ydin on siis se, että valkoiset ihmiset eli eurooppalaiset omaavat sellaisen ajattelutavan, että sen seurauksena he saivat aikaan teollisen vallankumouksen ja valloittivat muita mantereita.

Tämän tarinan runko tuntui tutulta. Muistin, että myös Hitler kirjoitti yhteiskuntien koostuvan erilaisista ihmisistä. Hän kirjoittaa näin:

“Tietyt aatteet liittyvät erottamattomasti vielä aivan tiettyihin ihmisiin. Tämä pitää paikkansa erikoisesti sellaisten ajatusten suhteen, joiden alkuperä ei ole jokin ehdoton tieteellinen totuus, vaan on löydettävissä tunteen maailmasta tai, niin kuin nykyisin kovin kauniisti ja selvästi sanotaan, kuvastaa sisäistä näkemystä.”

Tämähän on sama ajatus, jonka Ellilän esittää kirjoituksessaan. Tietyt aatteet liittyvät tietynlaisiin ihmisiin. Jokainen yhteiskunta on tietynlaisten ihmisten tuottama ja ylläpitämä. Ja aivan kuten Ellilä, myös Hitler kirjoittaa aasialaisista ja heidän jähmettyneistä yhteiskunnistaan. Hän kirjoittaa, että jos Eurooppa ja Amerikka jostakin syystä tuhoutuisivat ja niiden kulttuurinen yhteys Japaniin katkeaisi, “...voisi Japanin nykyistä tieteen ja tekniikan alalla tapahtunutta nousua vielä jonkin aikaa jatkua; mutta jo muutamien vuosien kuluttua alkulähde ehtyisi, Japanin erikoisuus pääsisi voitolle, mutta nykyinen kulttuuri kangistuisi ja vaipuisi taas takaisin siihen uneen, josta sen arjalainen kulttuuriaalto seitsemän vuosikymmentä sitten havahdutti.”

Kirjoituksensa lopuksi Ellilä maalailee kauhukuvia siitä, mitä tapahtuu, jos suuri määrä afrikkalaisia muuttaa Eurooppaan. Elintaso laskee, palvelut heikkenevät, rikollisuus lisääntyy jne. Ellilä kirjoittaa:

“Neekerien tuominen Eurooppaan alentaa Euroopan väestön keskimääräistä älykkyystasoa, koska neekereillä on matalampi mediaani-ÄO kuin valkoisilla. Älykkyyden ja elintason välillä on positiivinen korrelaatio. Kausaliteetti kulkee molempiin suuntiin: toisaalta elintason nousu nostaa älykkyystasoa vähentämällä mm. aliravitsemuksesta aiheutuvia aivovaurioita väestössä, toisaalta älykkäämpi väestö pystyy tuottamaan itselleen korkeamman elintason. Kun väestön keskimääräinen älykkyystaso laskee, maan elintaso laskee. Tyhmät ihmiset eivät pysty ylläpitämään korkeaa elintasoa, koska elintaso on yhtä kuin tavaroiden ja palveluiden kokonaistuotannon reaaliarvo per capita; tyhmät ihmiset eivät pysty ylläpitämään yhtä arvokasta hyödykkeiden kokonaistuotantoa kuin älykkäämmät ihmiset, joten tyhmemmällä yhteiskunnalla on matalampi elintaso. Neekerien tuominen Eurooppaan siis alentaisi Euroopan elintasoa, vaikka neekerit eivät olisi veronmaksajien rahoilla eläviä sosiaalipummeja.”

Hitlerin esittää näkemyksensä eurooppalaisen rodun tuhosta hieman eri sanoilla, mutta idea on sama:

“Kaikki entisaikojen suuret kulttuurit tuhoutuivat ainoastaan siitä syystä, että alun alkuaan luova rotu kuoli vähitellen verenmyrkytykseen. Aina on ollut sellaisen tuhon perimmäisenä syynä se, että on unohdettu kaiken kulttuurin olevan ihmisen varassa eikä päinvastoin; että siis, jos mieli säilyttää jokin tietty kulttuuri, sitä luovan ihmisen täytyy säilyä. Kaikki se, mitä nykyisin tämän maan päällä ihailemme - tiede ja taide, tekniikka ja keksinnöt - on ainoastaan muutamien harvojen kansojen ja alun alkuaan ehkä yhden rodun luovaa tuotetta. Niiden varassa on myöskin koko tämän kulttuurin pystyssäpysyminen. Jos ne tuhoutuvat, silloin niiden mukana vaipuu hautaan myöskin tämän maailman kauneus.”

http://uusiviesti.blogspot.com/2007/08/yhteiskunta-koostuu-ihmisist-society.html

http://www.radioislam.org/historia/hitler/mkampf/fin/mk11.htm

Kuten edellä käy ilmi, Ellilän rotuteorioissa on paljon samaa kuin Adolf Hitlerin teorioissa. Näkyvin ero on se, että kun Hitler oli juutalaisvastainen, Ellilä on islamilaisvastainen. Tähän liittyy myös se eriäväisyys, että Hitlerille juutalaisuus merkitsi ennen kaikkea rotua eikä niinkään uskontoa, kun taas Ellilälle islam on ainoastaan uskonto.

Onko Ellilän kirjoituksissa muuta Hitlerin aatteisiin viittaavaa kuin saman tyyppiset rotunäkemykset?

Ajat ovat muuttuneet, joten aatteissakin on pakko olla eroa. Joitakin viittauksia Ellilän ajattelun samankaltaisuudesta Hitlerin näkemysten kanssa on olemassa. Uusi Viesti -blogissaan Ellilä kirjoittaa: “Osmo Soininvaaran mielestä Suomen armeija on pelkkä vitsi.” Hän viittaa Soininvaaran leikinlaskuun eräästä päänsä kaljuksi ajaneita sotilaita esittäneestä kuvasta. Ellilä siis ottaa armeijan ja maanpuolustuksen vakavasti. Kuten tiedetään, Hitler otti armeijan erittäin vakavasti.

Ellilä käyttää saman tyyppisiä ilmaisuja nykyisin vallassa olevista poliitikoista, joita Hitler käytti aikoinaan niistä poliitikoista, jotka hänen mielestään kavalsivat Saksan. Poliitikot ovat Ellilän kirjoituksissa maanpettureita, valehtelijoita, rikollisia, viidettä kolonnaa. Pääministerin toiminnasta Ellilä kirjoittaa: “Tämä on aivan ilmiselvä maanpetos.” Johanna Suurpään toimintaa Ellilä kommentoi seuraavasti: “Tämä täyttää valtiopetoksen tunnusmerkit.” Poliitikoista yleensä hän kirjoittaa näin:

”Asiaan on saatava muutos. Suomen voimassaolevan perustuslain vastaista poliittista toimintaa harjoittaneet päättäjät on asetettava syytteeseen valtiopetoksesta. Maksimirangaistus valtiopetoksesta on kymmenen vuotta vankeutta. Minimirangaistus on yksi vuosi vankeutta. Kun valtiopetokseen syyllistyneet poliitikot ja virkamiehet on tuomittu lain mukaiseen vankeusrangaistukseen, päättäjiksi saadaan uusien vaalien ja uusien virkanimitysten kautta pätevämpää ja rehellisempää väkeä.”

Vertailun vuoksi, Hitler kirjoitti poliitikoista näin:

”Oma mieskohtainen asenteeni oli heti ensi alusta saakka luja ja varma: Vihasin koko tuota viheliäisten kansanpetturien puoluemieslurjusten roskajoukkoa kaikesta sydämestäni. Olin jo aikoja päässyt selville siitä, ettei tuo porukka välittänyt vähääkään kansakunnan parhaasta, vaan ainoastaan tyhjien taskujensa täyttämisestä. Ja mielestäni he olivat kypsiä hirsipuuhun, koska itse olivat nyt valmiit uhraamaan siitä hyvästä koko kansan ja, jos niin vaadittiin, päästämään koko Saksan tuhoutumaan.”

Myös tiedotusvälineitä Ellilä ja Hitler arvostelevat samaan tapaan. Hitler: “Viha ja suuttumus valtasivat niinä aikoina usein mieleni saadessani luettavakseni tuoreimmat sanomalehdet ja niiden palstoilla harjoitetun psykologisen joukkomurhan ilmestyessä silmieni eteen.” Ellilä: “Tämä taistolaisuuden kaltainen uskonnollinen hurmoshenkisyys on vallalla myös sanomalehdistössä, joka ei julkaise mitään multikulti-ideologian vastaisia ikäviä tosiasioita.”

Kun tässä nyt on vertailtu Adolf Hitlerin ja Mikko Ellilän ajatuksia, todettakoon selkein sanoin, että Ellilää ei voi pitää kansallissosialismin kannattajana tietyistä opillisista samanlaisuuksia huolimatta. Kysymys kuuluukin, pitäisikö edelliseen virkkeeseen lisätä sana “vielä”. Onko mahdollista poimia rusinoita natsismin pullasta syömättä lopulta koko pullaa?

Olipa Ellilän suhde natsismin ideologisiin piirteisiin mikä tahansa, tällä hetkellä hänellä on joka tapauksessa vimmattu kiistämisvaihe meneillään. Hän tuomitsee vainoharhaisen jyrkästi kaiken, mikä vähänkin haiskahtaa natsismilta – ellei se satu löytymään hänen omista kirjoituksistaan.